C- sijoitusturnaus 18.3. Vilppula

C-supersarjan sijoitusturnaus pelattiin Vilppulassa sunnuntaina 18.3. Maskun joukkueessa meiltä oli vahvistuksina Rumpus, Valtteri ja Väinö.

Eka peli oli tuttua Vilppulan joukkuetta vastaan, josta puuttui pari kärki pelaajaa. Ensimmäinen erä rutiinisuorituksella meille, mutta kaksi seuraavaa vieraille. Häviöstä ei voi syyttää poikia. Mutta eka erä kuitenkin antoi paljon uskoa meidän kolmikolle ja minullekin, oikealla tiellä ollaan.

Toiseen otteluun tuli täysin uusi tuttavuus, Nakkilan Pateri. Peli lähti hiukan varovaisesti ja isoja poikia hiukan kunnioitettiin. Pian oma taso löytyi ja meille selkeä 2-0 voitto.

Kun Loimaan Jankko ei osallistunut turnaukseen, niin Katajan Sini-Oransseille tuli 8. sija supersarjassa. Tällä ryhmällä on vielä edessä kolme kautta C-sarjassa, joten tavoitteellisella treenillä ja kaurapuurolla ollaan tulevaisuudessa mitalipeleissä :)

C-Sarja pulkassa.

-mika-

Oranssit D-turnaus 11.3. Loimaa

Oranssit oli pelaamassa sunnuntaina D-sarjaa Loimaalla. Ensiksi vastaan tuli tosi kova Vilppulan joukkue. Molempien pelien alku oli lupauksia antava, mutta sitten nostot ei oikein noussut kuppiin ja hyökkäyksistä tuli vaisuja. Sellaiset ei vaan jää tuon tasoisen joukkueen kenttään. Vastustajalle oikeutettu voitto 2-0.

Toisena otteluna oli vastassa A-Volley. Kevyeksi tiedetty joukkue ei vastusta tuonut. Pelinä ottelu oli huono, sillä taas sorruttiin pelleilyyn. Onneksi sen verran ryhdistäydyttiin ettei annettu yllättää.

Viimeisenä vastaan tuli Lempäälä. Edellis turnauksessa kärsimme kirvelevän tappion. Valmennuskaksikko tutki Jyryn peli tyyliä ja laati sen mukaan ohjeet. Oli odotettavissa paljon tarkkoja sormihyökkäyksiä. Peli alkoi hyvällä asenteella ja oltiin varuillaan. Tomi tais ottaa 5 torjuntaa peräkkäisistä hyökkäyksista. Varmoja suorituksia ja kohtuu rentoa peliä.
Täysin ylivoimainen voitto, toki kyllä ei ollut Jyrykään parhaimmillaan.

Päivän todellinen yllättäjä ja onnistuja oli Rumpus nostoillaan ja tiikerillään.
Nyt joukkue odottamaan sijoitusturnausta.

-mika-

Mustat D turnaus 10.3. Masku

Mustat pelasivat lauantaina D-sarjaa Maskussa. Ensimmäisenä vastaan asettui kivenkova LTU kaksi vuotta vanhempien poikien kanssa. Meidän pojat pelasivat kuin hurmoksessa, koskaan en ole nähnyt virheettömämpää pelaamista. Palloista taisteli joka mies. Kaikki onnistu. Peli selkeästi LTU:lle, mutta täyden päivätyön joutuivat tekemään. Kiitos Aatu, Ahm, Seba ja Timi. Oli kunnia olla teidän valmentaja.

Toiseen peliin asettui vastaan Maskun, jolta aattelin että tuollaisella pelillä olis voitto lähellä...
Mutta kuinkas kävikään. Kentällä oli neljä täysin halutonta peluria, joilla ei onnistunut sitten mikään suoritus. Ei niin kenelläkään. Kunnia on niin katoavaista. Miten se voikin mennä vartissa täysin toiseen ääripäähän? Taas tuli harmaita lisää ohimolle.

Kolmanteen peliin otettiin sitten alkuun reilu puhuttelu ja tarjottiin lahjustakin jos erä vain napataan. Vastaan tuli juuri pelaamisen aloittanut Koijärven joukkue. Liekö lahjuksilla vai millä voimansa, mutta tiikerit oli palanneet. Nyt taisteliin, jopa suoritusten kustannuksella. Mutta tärkeä ja selkeä 2-0 voitto. Suklaat oli ansaittu ja mieli taas korkella. Valmennuskaksikon
puristellessa päitään. No runkosarja oli kiva päättää voittoon.

-mika-

C-turnaus Loimaa

”Valtteri ja Väinö olivat taas vahvistuksina Maskun Katajan joukkueessa Loimaalla pelatussa C-supersarjaturnauksessa lauantaina. Aikainen aamuherätys tai muuten väärä valmistautuminen
peliin näkyi koko joukkueen pelissä kun pelasimme Loimun C-joukkuetta vastaan. Hiljaista
kuin hautajaisissa, ei minkäänlaista hymyn häivää. Vastustaja tekikin melkein kaikki pisteemme omilla virheillään. Selkeä 2-0 häviö.

Toiseen peliin Loimaata vastaan otimme käyttöön kaikki mahdolliset keinot käyttöön torumisesta lahjontaan. Pelillisesti yhtä surkea ottelu, mutta hauskaa oli. Unohdetiin pelaaminen ja keskityttiin antamaan ”lohtuläpyjä”. Vieläkin selkeämpi 2-0 tappio.

Liekö aamun eväillä vaikutus vai menikö valmentajan neuvot perille, mutta kolmas peli oli aivan mahtava. Joka jätkä oli omalla tasollaan ja taistelivat palloista kuin parhaimmillaan vain osaavat. Ville jopa tasonsa yläpuolella. LTU:lle niukka tappio, eka erä jopa vain 26-24. Kyllä ne taidot siellä sisällä jätkissä on, kun ne vain esiin saadaan. Kyllä jännitti katsomossa!

Viimeinen ottelu alkoi samoin kuin edellinen päättyi, eli kovaa taistelua ja Rikala oli helisemässä.
Vastustajan kovat yläkauttasyötöt olivat kuitenkin myrkkyä nuorille pojillemme ja sen ansiosta
saivat pitkiä syöttöputkia. Toisessa erässä oli vissiin virta jo kaikki käytetty, joten se erä selkeästi Halikkoon ja koko ottelu 2-0.

Kotiin viemisiksi kolme hienoa taisteluerää. Kotiläksyksi: kuinka turnaukseen valmistaudutaan
ja yläkautta syötön harjoittelua ja vastaanottoa. Kyllä meidän ”veljekset” olivat vahvistuksia
joukkueelleen tälläkin kertaa”

-Mika-