Uusi kausi on jo
päässyt hyvään vauhtiin tuoden mukanaan turnauksia lähestulkoon
joka viikonlopulle eli puuhaa on riittänyt ja riittää sekä
kentällä että kentän laidalla. Parit mitalitkin on jo saatu,
D-pojille hopeaa ja C-pojille pronssia, Tintti turnauksesta, joten
hienosti ovat pojat taas aloittaneet. Toivottavasti peli-ilo jatkuu
läpi koko kauden.
Sen verran mitä olen vuosien varrella
ollut kentän laidalla kiekumassa, jännäämässä ja hakkaamassa
kämmenistä verisuonia poikki voin sanoa, että poikien peli näyttää
ajoittain jopa ihan pelaamiselta, sehän tarkoittaa sitä, että
luvassa on jatkossakin jännittäviä hetkiä verkon takana ja
katsomon penkillä.
Hyvää työtä tekevät poikien
valmentajat, kiitos työpanoksesta ja ilmeisen hyvistä hermoista! En
osaa edes kuvitella teidän osaanne joutumista, joten toivottavasti
jaksatte jatkossakin vetää tätä kuoroa kohti onnistumisia.
Johannan työpanos joukkueen emona on myös korvaamaton, kiitos! Ja
ollaan me muutkin taustajoukon jäsenet tarpeen tullen vallan
verrattomia leipureita ja tsemppareita eikö?!
Viime viikonlopun kotiturnaus oli
pojille jännittävä kun ensi kertaa pelasivat kuudella pelaajalla –
ja olipa siellä joku tyttökin palloa hakkaamassa poikien kanssa,
alkujärkytyksestä taisi kestää toipua koko turnaus sillä
valitettavasti kovasta yrityksestä huolimatta hävittiin kaikki
matsit. Yleisömääräkin yllätti sillä buffetin puolella pullat,
mokkapalat ja sämpylät myytiin loppuun turnauksen puoli välissä,
mutta onneksi Timin ja Valtterin äidit taikoivat pöytään lisää
myytävää.
Kausi on siis hyvällä alulla, edessä
on vielä monta peliä ja huippu hetkeä ja onnistumisia?
toivottavasti, vaikka voidaan kyllä valitettavasti joskus joutua
nielemään tappion karvasta kalkkiakin, mutta sitten ei auta muu
kuin painaa leuka rintaan ja jatkaa eteenpäin.
Tsemppiä pojat, hyvin menee!
-Silja, Aatun äitee –
